Vietettyäni joulunpyhät sukulaisten seurassa ovat ns. välipäivien vapaat tervetullutta kamaa. Eikä mitään tekemistä - loistavaa! Eilen hain poran kellarista tarkoituksena laittaa vessan oveen hakanen. Noin viiden minuutin homma joka on antanut odottaa itseään pari kuukautta. Kävin aina välillä katsomassa poraa eteisessä - hyvin tuntui pärjäävän - enkä saanut hakasta paikalleen eilisen päivän aikana. Sen sijaan luin, tuijotin The Office -sarjaa DVD:ltä ja nautin siitä, että ei ollut pakko tehdä mitään.
Tämä ei kuitenkaan tunnu kelpaavan kaikille. Ei ainakaan jos kyseessä on 61 -vuotias nainen, joka tuntee kutsumanimen "Äiti". Aamulla puhelimessa hän kertoo epäonnistuneensa yksinkertaisessa tallentamistehtävässä, jonka pyysin häntä hoitamaan (Äidit ja ajastimen käyttö - evoluutio ei ole vielä ratkaissut ongelmaa). Vahinko ei ollut suuri eikä sille enää tässä vaiheessa voinut mitään. Poikasi on antanut sinulle anteeksi! Tästä huolimatta, minun piti kuitenkin kuunnella muutaman minuutin selostus siitä, mikä meni pieleen. Tai siis mikään ei mennyt pieleen vaan äitini teki kaikki niin kuin pitääkin. Vika lienee siinä pirun rakkineessa. Tämän jälkeen hän tiedusteli suunnitelmiani täksi päiväksi. Niitä ei ollut. "Oletko allapäin?" äitini kysyi huolissaan. Haloo mutsi! Onko parempaa lomaa kuin se, että ei ole yksinkertaisesti mitään suunnitelmallisuutta ja voi olla tekemättä yhtään mitään? Seuraavaksi olinkin sitten jotenkin kireä....joopa joo. Noista tilanteista on mahdoton paeta kuivin jaloin. Vahinko oli jo tapahtunut. En kuitenkaan jaksanut kehittää mitään peitetarinaa joten puhelu loppui lämpimissä tunnelmissa sanoihin "No mene nyt sitten kun on niin vaikeaa...". Että sellaista. Onneksi töihin tarvitsee mennä vasta ensi vuoden puolella joten ehkä tässä ehtii vielä toipua diagnosoidusta masennuksesta...
PS. Äiti: anteeksi että valehtelin. Olin ajatellut käydä Ikeassa ja kävinkin siellä. Lupaan kertoa sen sinulle seuraavalla kerralla, jotta sinun ei tarvitsisi olla huolissasi pojastasi. Sinun on varmasti helpompi olla kun tiedät, että poikasi viettää lomaansa Ikeassa.
PSS. Katumus iski: Äidissä ei ole oikeasti mitään vikaa, päinvastoin, mutta aina emme vain ole samalla aaltopituudella. Hyvää uutta vuotta 2007 äiti!
