Koira ja sen isäntä

En oikein tiedä mistä oli kysymys. Ehkä kyseessä oli pila tai sitten joku on juonut aivonsa niin pehmeiksi, että ei enää erota vertauskuvaa todellisuudesta. Kuitenkin tämä on nyt nähty. Farmari-Volvojen, kultaisten noutajien, pienten puutarhojen ja rivitaloasuntojen keskellä espoolaisessa nukkumalähiössä ulkoilutti mies tänä sunnuntaiaamuna Karhu-merkkistä mäyräkoiraa jalkakäytävällä. Ei kantanut sylissä vaan mäyris seurasi isäntäänsä asianmukaisesti hihnassa. Veromerkkiä en liikkuvasta autosta huomannut kaulapannassa, mutta isäntä meni edellä ja puolentoistametrin päässä seurasi uskollinen mäyräkoira. Kaikki pullot näyttivät olevan ehjiä ja mäyris muutenkin iloisella tuulella. Isäntä näytti hieman nukkavierulta ja väsyneeltä, mutta talutti uskollista ystäväänsä kuten koirakoulussa opetetaan. Kakkapusseja en isännällä nähnyt, mutta sen verran kokeneelta koiranomistajalta isäntä näytti, että tunsi varmasti vastuunsa yhteisen asuinympäristön viihtyvyydestä. Tämän aamuisen episodin jälkeen olin entistä vakuuttuneempi siitä, että koira on ihmisen paras ystävä.