Hieno ilta Kööpenhaminassa

Olen onnekas. Lauantaina Springsteenin keikka Kööpenhaminan Forumissa oli vielä astetta parempi kuin Mannheimin keikka viikko sitten sunnuntaina. Forumiin mahtui noin 6 000 ihmistä. Pienin areena jolla olen Springsteenin nähnyt eikä mies esiinny enää kovin usein tämän kokoisilla areenoilla. Mutta se ei pilannut tunnelmaa lainkaan, päinvastoin. Tunnelma pienellä areenalla oli intiimi ja Pomo oli parantunut viikon takaisesta flunssastaan. Koko bändi tuntui nauttivan esiintymisestä ja yleisö oli hyvin mukana. Hieno ilta.

Keikan alku oli lähes identtinen viikon takaiselle, mutta Mannheimista puuttuneen I'll work for your love'n jälkeen homma lähti kunnolla lentoon. Vaikka The River ei enää kuulukaan tällaisen vannoutuneen fanin toiverepertuaariin hieman kuluneen luonteensa vuoksi, niin lauantaina se kuulosti komealta 6 000:n ihmisen (miinus Jusa) laulaessa mukana. Heti perään todellinen klassikko Tenth Avenue Freeze Out sellaisella intensiteetillä jota ei 58-vuotiaalta odottaisi ja loppuilta oli yhtä juhlaa. Is there anybody alive out there!! Ja Born to Run...maailman paras biisi....sen takia kaikki vuosien varrella koettu jonottaminen, hermoilu lipuista, paleleminen (no, ei niin paljon enää internetin ihmeellisenä aikana), matkustaminen ja rahanmeno saavat merkityksen. Miten joku biisi voikaan kuulostaa niin tuoreelta ja energiseltä vielä 32 vuotta julkaisun jälkeen?!? Ei tässä voi olla muuta kuin kiitollinen viimeisestä 23-vuodesta jotka Springsteenin musiikki on ollut osa elämääni. Hienoa että on vielä asioita jotka koskettavat.

Koska seuraava Springsteen keikkani on vasta kesäkuussa Pariisissa, niin lupaan palata vähitellen blogissani lempiaiheisiini kuten Bläkin kanta-asiakkaisiin, Helsinki-Vantaalla Teneriffan lentoa lauantai-aamuna kello 5.50 Oak Barrelissa tuopin ääressä odottavaan tuulipukukansaan, Matti Vanhasen rakkauselämään, Naisen tiehen (ei taida olla mun pokuni....ihan vaan tiedoksi Loimaan Norppa), viuhahduksiin sekä omaan tahattomaan koomisuuteeni...