sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Selitykset valmiina

Olen totaalisen kypsä näihin itseoppineisiin kotipsykologeihin, jotka astuvat esiin Jokelan koulusurmien kaltaisten inhimillisten tragedioiden jälkeen. Heidän suustaan kuullaan totuus. He tietävät millaista elämää ihmisten tulisi elää, jotta maaperä mielen sairauksille voitaisiin kitkeä. Heidän diagnoosinsa on kiistaton.

On ihmeellistä miten ihmiset vetävät johtopäätöksiä siitä jos joku elää erilailla kuin "me muut". Useampaan otteeseen olen kuullut niitä kommetteja joissa Jokelan koulusurmaajan perheen elämäntavasta on etsitty syitä ampujan käytökseen. "Viherpipertäjiä"."Isä oli huudellut kapakassa humalassa"."Työtoverini tietää perheen ja ne ovat jotenkin outoja"."Eikö se ole joku työtön muusikko". Perheen elämäntapako on syy murhiin? Aivan kuin se, että joku ei syö lihaa, olisi syy siihen miksi mieleltään sairas ihminen toteutti sen minkä toteutti. Tuskin se, että elää elämäänsä niin kuin haluaa eikä niin kuin pitäisi elää, tekee kenestäkään murhaajaa tai luo kasvuympäristöä, jossa sellaisia kasvaa. Rakkaudeton ympäristö voi sellaisen luoda. Siitä tuskin oli tässä tapauksessa, kuten Myyrmannin pommissakaan kyse. Se mitä Pekka Eric Auvisen päässä liikkui jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Ei ole yhtä yksittäistä syytä tai selitystä. On vain selittämätöntä.

Minä olen äänestänyt Vihreitä. Olen kirjoittanut opiskeluaikoina Vihreään lankaan. Minua on kiusattu koulussa. Olen huudellut törkeyksiä humalapäissäni. Vanhempani ovat eronneet. Minäkin olen eronnut. Olen naimaton ja perheetön toisin kuin suurin osa ikäisistäni. Silti näistä epävakaista lähtökohdistani huolimatta uskaltaisin väittää, että en kovin paljon muistuta sarjamurhaajaa tai ole mieleltäni sairas. Eikö se että erilaisuutta ei hyväksytä yhteiskunnassamme ole pikemminkin syy eristäytymiseen ja ihmisten onnettomuuteen kuin se, että ihmiset joilla on farmari-Volvo, pikkutakki-samettihousut yhdistelmä lauantaisin ostoskeskuksessa, hiukset ojennuksessa, värikkäät crocsit ilmaisemassa persoonallisuutta, kirjahyllyssä Kalle Päätaloa, Arto Paasilinnaa ja John Grishamia sekä Facebookissa 1786 "oikeaa" ystävää ovat oikeasti niin helvetin onnellisia kuin miltä näyttävät.

Eli kaikki itse oppineet ihmismielen asiantuntija: heittäkää se ensimmäinen kivi jos kerta olette itse niin virheettömiä ja täydellisiä. Uskallan epäillä, että edessänne voi seistä ilman kypärää.

Ei kommentteja: