Menneinä viikkoina työ on vienyt elämästä suurimman osan. Myös blogittamisesta. Kuvassa oleva uupuneen näköinen kaveri ei ole kuitenkaan allekirjoittanut...vaikka olo onkin kuin 58-vuotiaalla!Muttta työ on hallinnut elämää viimeiset viikot. Työuupumus on alkanut tulla tutuksi. Viime viikonlopusta meni alku pikkujouluihin ja niistä toipumiseen. Loppu taas kului toimistolla ja esseitä vääntäessä. Viikonloput toimistolla - parempaakin tekemistä olisi vapaa ajalla mutta jotakin on saatu aikaankin. Olen luonut kaksi merkittävää kirjallista teosta viimeisen kahden viikon aikana. Kumpikaan näistä ei ole se tarjous jota olen väsännyt. En halua ottaa kunniaa muiden tekstien kopiomisesta ja editoimisesta. Sen sijaan johtamistaidonkurssi johon osallistun on pitänyt huolen siitä, että vapaa-ajan ongelmia ei ole. Kaksi 8-12 sivun esseetä aiheista "Miten organisaatiosi johtamisen eettistä pohjaa tulisi vahvistaa" ja "Millainen on organisaatiosi tunneäly?". Siis 8-12 sivua!!! Tämän ikäiselle miehelle ja kylmiltään...pliis!! On kuulkaa turvauduttu perinteisiin suurempiin riviväleihin, taustan kuvauksiin (pari arkkia), selkeästi toisistaan eroteltuihin kappaleisiin, lähdeluetteloihin, yhteenvetoon ja ihan luovaan tekstiinkin. Rimaa hipoen on sivujen alaraja saatu kasaan.
Tulevana viikonloppuna on edessä matka Saksaan. Koska arkisinkaan ei nukuta aamuisin, niin miksi turhaa lauantaisinkaan. Lento lähtee lauantaina kello 7.10 kohti Frankfurtia. Sunnuntaina on edessä Springsteenin keikka Mannheimissa. Videoklipit ja arvostelut lupaavat hyvää. Miehen lavakarisma on entisensä ja tällaisella vannoutuneelle fanille settilistakin on muotoutunut herkulliseksi. Edessä jälleen yksi elämys lisää siihen hienojen konserttien listaan, joka alkoi Tukholmasta 1988. Sille keikalle jonotettiin 16-vuotiaana kaverin kanssa vastoin holhaajan tahtoa läpi yön Kaivopihalla kädessä ruutupaperiin kirjoitettu jonotusnumero 105 ja oltiin varmoja, että tämä on viimeinen mahdollisuus nähdä ikääntynyt 39-vuotias Springsteen livenä...Muut ovat Tukholma 1993, Tukholma, 1999, Tukholma 2002, Helsinki 2003 x 2, Hampuri 2005 ja Tukholma 2006. Lista täydentyy vielä Kööpenhamilla seuraavana viikonloppuna. Huhut tuovat Pomoa vahvasti myös Helsinkiin ensi kesänä. Suosittelen lämpimästi, vaikka ei suuri fani olisikaan. Kuolleen ja kuopatun Radio Cityn kilpailussa joskus 1990 -luvulla kysyttiin miksi Springsteen on Pomo. Kilpailun voitti yksinkertainen vastaus postikortiin kirjoitettuna: "Human Touch". Niinpä.
Mutta vaikka Saksa on paska maa ja kokemuksen perusteella tämä osa Saksaa ei kovinkaan piristävä tähän aikaan vuodesta, niin Björn Dählien ja pienen italialaisen seura tekee matkasta varmasti taas...ikimuistettavan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti