Vuosi 2009 otettiin vastaan vähän niin kuin perhepiirissä. Pulareiden vesivahingon jäljiltä uuteen kukoistukseen noussut hitastyyppinen tapiolalainen perheidylli tarjosi erinomaiset puitteet vuoden vaihtumiseen. Porukka oli suurin piirtein sama kuin edellisvuonna. Pöytä oli katettu kystä ja kyllä. Oli nakkia, piirakkaa, sipsiä, perunasalaattia. Suolaista ja makeaa. Kuohuvaa ja vähemmän kuohuvaa. Niccolorellon Pasia ja Sambuccaa. Ja erityismaininnan ansaitsee kuohuva Shiraz. Jaa että millaisen erikoismaininnan? No tällaisen: Hyi saatana!
Onnettomuuksiltakaan ei täysin vältytty. Olin ilmeisesti allekirjoittanut jonkun sitoumuksen olla vuoden viimeisellä viikolla uhrina useampaan otteeseen. Tällä kertaa meni vasen jalka. Ei mitään vakavaa. Toinenkaan lasipolvista ei särkynyt. Liukastuin tienpenkalla, jonne olin kiivennyt katsomaan ilotulitusta. Iloliemellä ei ollut osuutta asiaan. Sepelistä tehty penkka oli jäässä ja lähtiessäni alaspäin liukastuin ja vasempaan sääreeni tuli noin 10 cm:n pituinen vekki. Huomasin sen vasta sen jälkeen kun kirosin toista kertaa jalassani olleiden uusien farkkujen kuolemaaa. Noin 5X5 cm:n riekale roikkui kalliisti erillään muusta farkkukankaasta säären kohdalta. Onneksi kyse oli alennusmyynnistä hankituista farkuista, joten vahingon hinnaksi tuli 30% vähemmän kuin normaalisti. Haava paljastui hieman myöhemmin. Sen verran oli kuitenkin ilolientä jo maistettu, että puudutus peitti kivun. Pularin perheelle kiitos hyväst ensiavusta ja vuodon tyrehdyttämisestä. Saabistilla on aina ulottuvillaan ensiapuvälineet. Miksiköhän...?
Ilotulitus suoritettiin asianmukaisesti merenlahden suuntaan. Oli komeaa katsottavaa kun raketit lähtivät peilikirkasta jäänpintaa pitkin räjähtäen 30-50 metriä rannasta. Lapsi on terve kun se leikkii.
Viimeinen taistelupari Prepe ja Etruski poistuivat espoolaisresidenssistä hieman ennen kello neljää. Poistuminen sujui vanhaa kaavaa noudattaen. Vanha ystävämme Hämähäkkimies saapui vierailulle. Etruski makasi eteisessä selällään yhteistyöhaluttomana hämähäkkimiesasennossa. Kädet ylhäällä kuin maalia juhlien ja jalat leveässä haara-asennossa. Yritä siinä sitten pukea Hämikselle toppatakkia. Mutta kyllähän sen ymmärtää. Sambucca kun on tuolle etelän kansalle vähän niin kuin kansallisjuomaa. Ja kokemus on opettanut hoitamaan nämä tilanteet rutiinilla. Neljä Etruskin ystävää pukee Hämiksen nopeammin kuin Clark Kent riisuu Lois Lanen. Jopa uudenvuodenyönä. Revi siitä Teris!
2 kommenttia:
Veikkaus: huomioon ottavana vieraana olit paikalla a) hyvissä ajoin b) osallistuit tarjottaviin Vana Tallinna ja rommi -pullolla ? Tai sitten ne sipsit oli sun viemiä?
Olin paikalla tokana. Osallistuin tarjontaan pullolla Pasia ja kahdella pullolla kuohuvaa. Kyllä, sipsit oli mun tuomia. Sähän luet mua kuin avointa kirjaa, mutta älä tulkitse kuin piru raamattua!
Lähetä kommentti