Tiedon valtatiellä

Pääministeri Matti Vanhasen taidoista käyttää internetiä ja mobiilialaajakaistaa on jälleen saatu lisävalaistusta. Samalla saatiin arvokasta tietoa pääministeri Vanhasen ihmissuhdetaioidoista. Ei tosin mitään uutta. Kenellekään tuskin tuli suurena yllätyksenä tieto siitä, että pääministeri on jälleen kerran astunut samaan miinaan. Puolituhmasta yhteydenpidosta yh-äitien kanssa näyttää tulleen pääministerille jonkin asteinen pakkomielle. Siitäkin huolimattta että siitä näyttää jäävän joka kerta kiinni. Voiko Suomen pääministerin kusettaminen olla näin helppoa? Tällä kertaa pääministeri Vanhanen, meidän äijien kesken tuttavallisesti vaan Matti 69, on julistanut avoimuutta ja tarpeen vaatiessa hän on valmis julkistamaan nämä viestit. Miksi? En minä halua lukea lehdistä umpikuivan nurmijärveläisen äijän kaksimielisiä vihjailuja jollekin pikkukylän keskustalaiselle kunnanvaltuutetulle. Tähän väliin on pakko lainata ystävällemme muutama vuosi sitten kaveriporukalla tuparilahjaksi tilaamamme Kalu -lehden kansitekstiä "Kouvola-Kokkola-Ilomantsi-Kajaani-Pieksämäki - Suomi rakastelee osa I". Juu...Kehittyvien maakuntien Suomi...Kiitos, mutta ei kiitos! En halua tietää asiasta enempää.

Vanhasen viimeisin episodi tiedon valtatiellä ei ole herättänyt allekirjoittaneessa hirivittävästi tunteita suuntaan tai toiseen. Tältäkö se tuntuu kun mikään ei tunnu enää miltään? Anyway: Minä olen mies kuten Mattikin. Ja joskus me miehet luulemme ehkä omasta charmistamme enemmän kuin on sallittua, mutta se on vain inhimillistä. Minäkin olen luullut. Ja monasti. Ja lähes yhtä monta kertaa on, jos ei kaduttu, niin ainakin hävetty. Paskoja juttuja ei ole kuitenkaan tullut heitettyä ihan samaa tahtiin kuin Matti 69 (onko hän muuten sukua Jyrki 69:lle?). Tämä 69-vitsi on ollut ehkä hauska joskus parikymppisenä, mutta ei enää viiskymppiseltä ikihongalta. Ei ainakaan pitäisi olla. Sitä olen kovasti ihmetellyt miten Vanhanen ei muista tämän naisen nimeä. Johtuuko se siitä, että näitä naisia on vain niin paljon että edes koko Dostojevskin tuotannon parissa viikossa lukenut puoluetoveri Paavo Väyrynenkään ei niitä muistaisi? Tuskin. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että kun on tullut joskus läheteltyä naisille sellaisia teksti- tai sähköpostiviestejä, joita on jälkeenpäin (yleensä jo seuraavana aamuna) katunut, niin valitettasti sekä viestien sisältö että vastaanottajat ovat säilyneet mielessä liiankin hyvin. Valitettavasti.

Mutta onneksi pääministeri löysi kultaisen pelastusrenkaan espoolaisen ostoskeskuksen kultasepänliikkeen alennusmyynnistä. Asiaa oli valmisteltu jo pitkään ja kuten pääministerin tyyliin kuuluu niin valmistelussa olevaa asiaa ei tuoda julkisen keskustelun piiriin. Vasta loppuun valmistelluista päätösehdotuksista tai valmiista päätöksistä saa keskustella. Ja millainen ajoitus. Kuin sattumalta! Iloinen yksityiselämän tapahtuma josta iltapäivälehdet saivat reposteltavaa kymmenisen sivun verran. Aivan kuten noin vuosi sitten. Uusi muija kehiin kun vaalirahakeskustelu kävi kiusalliseksi ja koko asia unohtui. Mitäköhän seuraavaksi? Ehkäpä pääministeri ja pääministerin morsian hankkivat suomenhevosen kun keskustalaisten arvojen peruskiveä seuraavan kerran nakerretaan. Ja jos pääministeri Vanhanen jostain kumman syystä toteuttaa uhkauksensa jatkaa vaaleilla valittuna pääministerinä vuoteen 2019 asti, niin se tarkoittanee sitä, että Vanhasen uusioperhe kasvaa erilaisten kriisien seurauksena entisestään. Pääministerin kauden lopussa siihen kuuluu Matin, Sirkan ja lasten lisäksi tuo edellä mainittu suomenhevonen (Urho Kaleva), sikoja, pari lehmää, muutama kana, pari kukkoa (Ike ja Matti), strutsipariskunta, niiden jälkeläiset sekä adoptoitu Antti Kaikkonen.