Kyse on neuvottelutaidoista

Eilen oli periteiset Reutersin kesäbileet. Olin varannut aikoja sitten perjantai-aamun "muulle tekemiselle". Keskiviikkona onnistuin "väistämään" perjantaiaamuksi suunnitellun sisäisen palaverin lakimiehiemme kanssa. Valitettavasti uusi postini tuotti kuitenkin ikävän yllätyksen enkä yksinkertaisesti kehdannut sanoa esimiehelleni "Ei. En ehdi perjantai-aamuna kello 8.00 haastattelemaan potentiaalista rekrytoitavaa." Koska olen kuitenkin (jo vai vasta?) 36 -vuotias, niin sovin itseni kanssa, että lähden bileistä kotiin viimeistään kello 01.00. Illan edetessä tuo deadline alkoi ikävästi lähestyä vaikka meno oli vasta yltymässä. Ei hirveesti tehnyt mieli lähteä kotiin kesken huvin. Oli pakko neuvotella. Kenen kanssako? No itsensi tietenkin! Lopulta, hieman ennen ensimmäistä määräaikaa, sain neuvoteltua tunnin lisäaikaa. Lopputulos tyydytti molempia osapuolia vaikka aamulla ei hirveästi hymyilyttänytkään.