Pidin yli kymmenen vuotta sitten rahoitusalan noviisina Ahvenanmaalla 45:n minuutin esityksen kansainvälisestä sijoittamisesta paikalliselle sijoittajayhdistykselle. Koska Suomen kieli ei ole Oolannissa niin hirveässä huudossa, niin esitys oli toisella kotimaisella. En ole koskaan harjoitellut mitään presentaatiota niin hyvin kuin tuolloin harjoittelin. Tänään mainitsin tuon esityksen eräälle ruotsinkieliselle kollegalleni joka on työskennellyt samassa firmassa parin vuoden ajan. "Joo, muistan sen hyvin. Olin siellä yleisössä toisen pankin palveluksessa." totesi kollega. Mahtoi olla ikimuistoinen esitys kun on jäänyt noin hyvin mieleen. No kiva kun muistetaan.
Toinen vastaavanlainen tilanne sattui tänä kesänä kotikentälläni. Kun golf-kentällä pallo lentää lähelle muita ihmisiä, niin varoitukseksi tulee pelaajan huutaa "Fore!" Olen varsin kovaääninen ja minulla on tapana käyttää melko paljon äänivaroja huutaessani forea. Tarkoitus on että varoitus kuuluu eikä sitä tarvitse hävetä. Niinpä eräällä kierroksella sain kuulla huutoni jälkeen kannustavat kommentit viisikymppisiltä rouvilta. "Kylläpä oli hyvä huuto. Kuului varmasti." kiitteli toinen rouvista. "No Prepen huutohan kuuluu aina." jatkoi toinen. Just. Ihan kiva kun ihmiset kentällä muistavat epäonnistuneista lyönneistä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti