maanantaina, maaliskuuta 31, 2008

Epäkohteliasta(ko)?

Keskustelin edellisen kirjoituksen teemasta tänään lounastunnilla työkavereitteni kanssa. Kaikki miespuolisia ja moni heistäkin oli syyllistynyt samaan. (Enkä nyt tarkoita ekoilla treffeillä puskassa kusella käymistä. Siinä suhteessa taidan olla ainutlaatuinen...toim.huom.!) En ole siis ainoa syntinen. Erinäisten puoltavien puheenvuorojen jälkeen totesin, että onhan se kyllä epäkohteliasti tuijotella muita jos itsellä on jo seuraa. Kaikki eivät allekirjoittaneet tätä. Löysimme kuitenkin yhteisen sävelen ja päädyimme seuraavanlaiseen totuuteen:

Ei ole epäkohteliasta tuijotella muita naisia jos omassa seurassa on esim. oma vaimo tai tyttöystävä. Epäkohteliasta on jäädä siitä kiinni!

sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008

Silmien paikka

Myönnetään. Jäin kiinni "vieraisiin pöytiin tuijottamisesta" vaikka omassakin pöydässä oli naisseuraa. Ei ole ylpeyden aihe ja "pahoittelen kaikille pöydässä istuneille sekä kokoomuksen kannattajille aiheuttamaani mielipahaa." Vilpittömästi ja aikuisten oikeesti.

Viimeksi vastaavasta asiasta on minulle huomautettu 90-luvun alussa. Olin silloin Kappelissa treffeillä tulevan tyttöystäväni kanssa. Jossain vaiheessa tuijotin pari sekuntia liian pitkään vieraaseen pöytään. Minulle huomautettiin asiasta. Syystäkin. Pahoittelin asiaa. "Älä minulta anteeksi pyydä vaan tuolta naiselta." Öö...hä? Voisiko joku selittää? Keneltä pitikään pyytää anteeksi? Ihan kaikkea ei voi ymmärtää, koska mistään seksuaalisesta häirinnästä ei ollut kyse eikä kuola valunut suustani. Tähän väliin on kyllä pakko lisätä pieni pikantti yksityiskohta ensitreffeiltä kyseisen neidin kanssa (ei siis sen vieraan pöydän vaan tulevan tyttöystävän, nykyään jo entisen. toim.huom!). Kävelimme Katajanokalla parin lasillisen jälkeen. Allekirjoittaneella ei todellakaan ole mikään "palaverirakko" vaan melko usein täytyy etsiä toilettitiloja. No mistään läheltä ei tuota hotelli helpotusta löytynyt, joten ilmoitin seuralaiselleni "kävele vähän matkaa niin mä käyn hoitamassa yhden asian", poistuin noin 50 metrkiä takavasemmalle pusikkoon ja suoritin sen mitä suoritettavissa oli. Mitäköhän se mimmi minussa näki kun treffit eivät vielä tuohon loppuneet ja myöhemmin päästiin styylausasteellekin? Tuli kieltämättä vähän "töpeksittyä" enkä ole syyllistynyt vastaavaan myöhemmin.

Mutta maassa maan tavalla, vai? Sitä mitä vanhemmat edellä sitä nuoremmat perässä. Ike ei ehkä malta pitää näppejään erossa kapulasta, mutta Ike ei ole ainoa jolla on joskus vaikeaa. Rautakansleri Kummolakin on huomannut että jos Koivistolla oli aikoinaan vaikeuksia löytää käsille sopivaa paikkaa niin monella miehellä on vaikea löytää silmillensä luontevaa paikkaa Mutta ei kai tässä muu auta kuin lainata rautakansleri Kummolaa "...johonkin se katsekin on pantava, jos samaan hissiin hyppää naisedustaja tai avustaja rinnat törröllään..." Jos kokoomuksessa on oikeasti tällainen äijäkulttuuri niin ei pidä yhtään ihmetellä miksi muutamat kokoomuksen mieskansanedustajat ovat nyt ryhtyneet vääntelemään sanomisiaan siitä mistä Iken tekstiviesteissä loppujen lopuksi oli kyse. Vaikuttaa siltä, että herrat kyllä tiesivät kyseen olleen "siitä jossain jännittävässä paikassa". C'mon äijät! Todistatte tekemisillänne vain sen, että ero urpon ja uivelon välillä ei ole kovin suuri...

keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008

Äijäjoogaa

Myönnetään. Aurinkotervehdys ja ommmm-äänteet kuulostavat ehkä hieman gaymäisiltä. Silti ennakkoluuloja ravistellen osallistuin eilen äijäjoogaan kahden kollegani kanssa. Muitapa ennakkoluulottomia ei Tapiolan urheiluhallissa sitten ollutkaan. Yhdellä meistä oli välilevyt paikoiltaan, toisella akillesjänne katkennut pari vuotta sitten ja allekirjoittanut vielä polvileikkauksen jälkeen toipilaana - eli kaikki valmiudet yhdellä jalalla seisoskeluun, vääntelyyn ja itämaiseen akrobatiaan. Kieltämättä varsin huvittavan näköistä. Tänään oli selässä jomotusta, mutta varsin irtonainen olo. Teki itse asiassa aika hyvää. Ensi viikolla sama paikka sama aika. Ilman ennakkoluuloja ja homofobiaa.

sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2008

Hiljaisuuden juhla

Ei tullut mietittyä pääsiäisen syvintä olemusta koko pääsiäisenä. Ei edes silloin kun Tehtaanladun karaokebaarin emäntä kielsi lauantai-iltana mikrofooniin kiroilemisen. Asiakkaita tämä hieman ihmetytti, mutta eräs nuori viattoman oloinen nainen kuitenkin muistutti seurueellemme arasti: "Hei, Jeesus on kuollut...."

Kiroilevat Duudsonit ja viisu-Heikki poistuivat kiroilukiellon jälkeen Helsingin yöhön. Ravintolan uusi linja ei ilmeisesti iskenyt. Ihan hyvä niin. Ei tullut ikävä poikia. Päädyin Tehtaankadun karaokebaarin vahingossa. Vielä iltapäivällä näytti, että olen ainoa hiljaisuuden juhlaan kypsynyt alle nelikymppinen kaupungissa, mutta onneksi Antsa pelasti tilanteen. Kovin usein ei Antsan kanssa olla tekemisissä, mutta male bondage on olemassa. Antsahan on se kaveri, joka MTV Nordicin Matching palvelun mukaan ei sovellu allekirjoittaneelle partneriksi, koska "katsoo televisiota kun rakastelette." Ihan oikeesti: kuka noita keksii. Joku saattaa otta tosissaan nämä "Matching 4%: Mika ei ole arvoisesi Mirja. Eroatte ennen joulua." -viestit. Siinä on pahimmassa puberteetissa olevalla pariskunnalla ihmettelemistä lukion syyslukukauden todistukset kädessään. Eikö tämä ollutkaan life long journey? Mitä helvettiä? "Mika! Miten sä saatat olla tollanen paskapää. Mä en kestä tätä! Mä vihaan sua, vitun homopää!" Kokeilkaapa joskus, kun saavutte jurripäissä mökille hiihtokeikalla, viina ei enää maistu, vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ei ole onni potkaissut, mutta juhlatunnelmaan pitäisi vielä pikkutunneilla päästä. Ei muuta kuin teevee auki ja tarkistus miltä tahansa kaupalliselta tv-kanavalta kuka sopii kenelle. Yksi syy lisää maksaa oikeesti se lupamaksu...

maanantaina, maaliskuuta 17, 2008

Nimitykset

Kaksi varainhoidon ammattilaista keskustelivat päivän talousjournalismista

- Onx tää tän päivän Kauppalehti?
- Jep!
- Olix mitään erikoista?
- Joo, joku tilintarkastajayhteisö oli taas palkannut joukon vastavalmistuneita naisekonomeja.
- Jassoo! Täytyy sitten aloittaakin lehti tänään nimitysuutisista....Nyt onkin hyviä rekrytointeja keskimäärin...voisin palkata aika monta...esimerkiks ton Tarun.

sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2008

Ikestä (ja vähän Matistakin)

Pari sanaa Ikestä ja tietysti Matista. Lauantain Hesarissa oli erinomainen kolumni "Ilkka Kanerva - aikamme Mannerheim". Taisi muuten olla niin, että lähes jokainen lauantain Hesarin kolumneista viittasi jollain tavalla Iken ja Masan toimintaan rakkauden areenalla. Riku Jokisen kolumnin aiheena oli julkinen keskustelu Marsalkka Mannerheimin ja reservin majurin Ilkka Kanervan seksuaalisesta suuntautuneisuudesta ja käyttäytymisestä. Kumpi onkaan pahempi: se, että elähtänyt äijä lähentelee kypsässä iässä teinityttöjä vai se, että on "likainen hinttari"? Lukekaa ihmeessä. Kirjoitus löytyy lauantain Hesarista sivulta C13.

Tekisi mieli lainata Jyrki Kataista "Kyllä kyrsii". Tuli kehuttua Ikeä pari kirjoitusta sitten. Pakko vetää sanansa takaisin. Jätkähän on ääliö. Eräs ystäväni totesi: "Ei siinä mitään, että lähettelee tekstiviestejä. Sehän kertoo vain siitä, että on elossa. Virhe on se, että lähettelee niitä noin rumille muijille!" Mistään laatukamastahan näissä tukiasissa ja fingerrooseissa ei todellakaan ole kyse. Henkilökohtaisesti on vaikea ymmärtää mitä se Ike noissa mimmeissä oikein näkee. Likaisia sutturoita. Positiiviisempaa määritelmää en keksi.

En ole ensimmäisenä heittämässä Kanervaa kivellä. Jokainen tekee virheitä ja liha on joskus heikko. Jos on kuitenkin ulkoministerin pallilla, niin pitäisi olla pallitkin kuin ulkoministerillä. Politikoillekin kuuluu yksityiselämä, mutta se ei tarkoita sitä, että voisi tehdä ihan mitä tahansa. Käytös yksityiselämässä kertoo paljon persoonasta ja oma persoona kuuluu tärkeisiin johtajaominaisuuksiin. Kun uskottavuus ja kunnioitus ihmisten silmissä menee, niin ei johtamisesta tule mitään. Jos politiikko edustaa myös sellaisia puolueita kuin kokoomus tai keskusta, joille ns. perinteiset perhearvot ovat rikkumattomia, niin kai sitä voisi puoleen edustajilta edes saman suuntaista käytöstä odottaa. Edes sinne päin viittaavaa.

Ja sitten vielä Iken esimiehelle Matille terveiset: Etpä ole tämänkään farssin aikana hirvittävästi johtajuutta osoittanut. Oletko koskaan kuullut ilmaisua "mykkä paska"? Täytit kaikki "mykän paskan" kriteerit istuessasi viime viikolla kahden kokoomusminsterin välissä Brysselin tiedotustilaisuudessa. Mikä oli fiilis?

Lopuksi terveiset madame Kiikolle: onko kyseessä joku fetissi vai siedätkö muuten vaan kaikkea, jotta pääset linnan juhliin? Toisaalta oman käytöksesi perusteella olet juuri sellainen nainen josta Ike tykkää....

maanantaina, maaliskuuta 10, 2008

Lyhyesti Levistä

Parasta oli:
Lauantai-illan bändi Chapter 4 Cantina -baarissa. Pesi Indican mennen tullen. Harvoin on soitettu ilmakitaraa samalla antaumuksella. Syy miksi jäätiin seitsämän veljeksen voimalla oli bändin naissolisti. Oli se oikeesti hyvä laulamaankin. Ostettiin keikan jälkeen levyjäkin. Toimin maksumiehenä. Olin eri reilu. Maksoin kolmesta 5 EUR levystä 20 EUR. "Mutta nämä maksaa vain 5 EUR kappale!". "Eiku...kato..sä oot zosi lahjakas laulamaan. Loiszava keikka....Hyväzä kannattaa aina maksaa...joo...kiip ap thö guud wörk!" Rahat tosin ei olleet omia. Yksi meistä kävi kiittämässä huulet törröllä laulajaa. Kaikki palaute ei ehkä kuitenkaan ole toivottavaa...Toinen lahjoitti levyjä viereisen pöydän daameille viimeisenä oljenkortena. Ei auttanut...


Yllättävintä 1:

- Näätä, joko ootte kylillä?

- Ei, vasta laskeutumassa.

- Mitä? Siis ootteko jo bussissa...?

- Ei kun kolmessa sadassa metrissä...vasta laskeutumassa....nyt täytyy lopettaa. Moi!


Yllättävintä 2:

Miesten perinteinen viisikymppinen otti vahvan kiinnityksen viime vuoden voittajaan. Pelasimme superkaksaria ja saimme viime vuoden voittajalla sovittua kertoimen 1,03. Ihan hyvä kolmen prosentin tuotto yhden yön talletukselle. Onneksi kohde suljettiin ennen kuin rahaa ehdittiin laittaa likoon. Miesten perinteinen viisikymppinen sai nimittäin viime vuoden voittajalta pakit!?


Pelottavinta:

Jatkuva vihjailu jonkun pekkaroimisesta. Ketään ei kuitenkaan lumipesty eli pekkarointi jäi tekemättä/kokematta.


perjantaina, maaliskuuta 07, 2008

Hyvä Ike!

Kyllä oli hyvä että ehdin kehua Ikeä viimeisessä kirjoituksessani....mutta eihän vanha koira uusia temppuja opi. Ei ainakaan tämän päivän Iltalehden mukaan. Mistä hitosta se löytää noita? Ike otti juuri vahvan kiinnityksen vuoden Jorma äänestyksessä. Ehdokasasettelu kestää aina 25.4. asti ja tällä hetkellä mukaan on ehdotettu Iken lisäksi Jari Hedman (jätkä sen kun porskuttaa) sekä Rane (1000 naista 20:n vuoden avioliiton aikana, mutta missään ei mainita oliko vaimo yksi niistä).

Edessä Levin viikonloppu. Firman reissu. En aio osallistua tänäkään vuonna miesten perinteiselle viisikymppiselle. Jätän sen rouvan ihan muiden huoleksi. Sitä paitsi aikaisempien vuosien perusteella pitää olla vähintään 40 vuotias ja kalju jotta voi joutua miesten perinteinen viisikymppinen saaliiksi. En täytä kumpaakaan kriteeriä - ainakaan vielä...Sen sijaan murtomaasukset mukaan koska polvi ei kestä vieläkään alamäkilaskua. Palaan asiaan maanantaina, jos naula on irronnut päästä jo silloin.

keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008

Harmaa, ahdistunut, sulkeutunut suomalainen mies

Matti, tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Hävisit käräjäoikeudessa. Minusta päätös oli oikea. Itsepähän olet aikoinasi perheesi julkisuuteen tuonut ja toiseksi soppasi keittänyt. Myönnettäköön, että umpijäykkä kaksinaismoralistinen persoonasi ärsyttää. Edustat sitä maailmankuvaa, jossa on tärkeää näyttää ulospäin kuinka hyvin asiat perheen mauttomassa nurmijärveläisessä ökytuvassa ovat, vaikka sisällä tunnet suurta vitutusta. Edustat mielestäni kaikkea sitä minkä takia suomalaiset miehet ovat ahdistuneita, sisäänpäinkääntyneitä, tappavat itsensä niin kovin usein ja turvautuvat väkivaltaan perhettään kohtaan kun eivät saa suutansa auki. En väitä, että sinä teet näin, mutta kun sanot, että ihmissuhteisiiisi liittyvät asiat ovat niitä, joista et keskustele edes "tuttavien" (olisiko kannattanut käyttää ilmaisua ystävä, jos halusit korostaa asioiden yksityisyyttä vai eikö sinulla ole ystäviä? toim.huom.) kanssa, niin paljastat olevasi erittäin sulkeutunut ihminen. Se ei ole Matti hyvä asia se.

Minun on siis vaikea pitää sinusta. Toivon, että tunne on molemmin puoleinen. Tosin en voi olla täysin varma. Minä en ole lähettänyt sinulle koskaan sähköpostia, mutta sinä olet lähettänyt minulle kutsun viimeisen kuukauden aikana kaksi kertaa Talous- ja tuottavuus -foorumiin. Kyseessä on ilmeisesti ns. leadership -foorumi. Kiitos kutsusta, mutta jätän tällä kertaa väliin. Et mielestäni edusta johtajuutta vaan olet harmaa pieni mies, joka elää menneisyydessä. Äläkä ymmärrä minua nyt väärin. Olet toki yli 190 cm pitkä, mutta pituus ei tee kenestäkään suurta miestä. Ja toivoisin myös, että et lähettäisi spämmejä tuiki tuntemattomille. Luulisi, että olet edes sen verran internetin käytöstä viime aikoina oppinut.


Pääministerin pitäisi edustaa korkeinta toimeenpanevaa valtaa tässä maassa. Siihen toimeenpanevaan valtaan liittyy oleennaisena osana myös arvovalta. Siitä sinä Matti olet luopunut jo kauan sitten. Mutta hei: mitä voi odottaa mieheltä, joka kertoo julkisuuteen tavanneensa taannoisen tyttöystävänsä "Ikeassa" mutta ei kehtaa myöntää löytäneensä hänet internetistä...ööö....kumpi on pahempi? Mitä hemmetin hävettävää siinä on että eronnut mies etsii aikuista naisseuraa ja käyttää siihen nykyteknologian suomia mahdollisuuksia? Kerro minulle Matti. Ethän sinä mitään pattereilla toimavaa penispumppua ole käyttänyt (tämä on siis oletus, ei tieto toim.huom.!) vaan ajanut tiedon valtatiellä kansakoulutaustallasi.


Mutta mistä tulevat sinun kaltaisesi maailman mattivanhaset? Se lienee varmaa, että teitä mattivanhasia ei todellakaan ole siitetty humalassa. Sen verran tylsää sakkia kun olette. Mutta puhdasrotuisia, tottakai. Ei kai kaiken rotujen puhdasoppisuudesta tietävä isä-Vanhanen olisi saattanut maailmaan mitään sekarotuisia. Todennäköisesti teitä mattivanhasia on tehty ihan pienessä lähipiirissä. Eihän koskaan voi olla varma siitä, että perhepiirin ulkopuolelta löytyy puhdasrotuisuutta. Onkohan tuossa opissa jotain vikaa kun lopputuloksena on kitisevä kaiken sisällään pitävä pikkupoika, josta espoolainen yh-äiti on mennyt kertomaan juoruja. Kamoon Matti: katso millaiseen liemeen Ike aikoinaan saattoi itsensä kun Marika Fingerroos paljasti lehdessä vastanneensa Iken tekstiviestiin tyyliin "Jess...olisi ihana tulla yhdessä." Tuskin Ike pelkästään Marikan puoluekantaa tekstiviestissään kysyi. Oli Ikestä mitä mieltä tahansa, niin kaveri hoiti homman huumorilla, osasi ennen kaikkea nauraa itselleen, ei välittänyt mitä muuta ajattelevat ja nauttii tällä hetkellä aivan toisenlaista arvostusta kuin sinä. Ja lähtökohdatkin Ikellä ovat olleet aika huonot sillä kaikkihan tietävät että Ike on Turuust. Mutta mistä sinä oletkaan kotoisin? En muista tai tiedä, mutta vaikuttaa siltä, että sinä et ole mistään kotoisin.


Vielä kerran haluan kysyä vastakkaisen sukupuolen edustajilta mitä heidän päässän liikkui kun valitsivat sinut Matti aikoinaan Suomen seksikkäimmäksi mieheksi. Jos seivään koolla on väliä, niin sen pitäisi kai roikkua haarovälissä eikä kuulua kehon ulkopuolisena puustaveistettynä esineenä sisäelimiin. Sinun tapauksessasi Matti tämä lienee tapahtunut jo imiessäsi kepulaista rintaa lapsena. Lopputuloksesta päätellen tuo rinta kuului isällesi, ei äidillesi.

Lopuksi minun on vielä pakko kiittää sinua siitä, että viet oikeusjutun ylempään oikeusasteeseen. Koska kesän jalkapallon EM-kisojen ja Pekingin olympialaisten jälkeen tulee suomalaiselle miehelle tyhjyyden tunne, niin sinun konttaamisesi omenamehun voimalla on perin hauskaa seurattavaa. Keep up the good work!

sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2008

Hei me leivotaan!

Lauantai-iltana töölöläistuparit. Viimeksi Kekkosen pojan tupareita vietettiin kolme vuotta sitten. Tuolloin kaveri muutti yksinään töölöäiskaksioon. Oli siis perusteltua tilata pojalle suomalaista laatulukemista Kalu -nimisen miestenlehden muodossa. Ensimmäisessä numerossa muuten oli etusivun juttuna "Lue kuinka Suomi rakastelee - Kouvola, Vaasa, Lappeenranta, Ilomantsi, Kajaani, Kuusamo..." Lehden toimitus on todella jalkautunut suomalaisiin metropoleihin....Ja tiedoksi niille, jotka miettivät vastaavanlaista lahjaa ystävälleen, että pornolehteä ei voi tilata lahjaksi. Tai voi, mutta laskutusosoitteen tulee olla sama kuin postitusosoite. Mutta sehän vain tekee lahjasta entistä persoonallisemman.

Nyt Kekkosen poika on muutttanut kuitenkin yhteen tyttöystävävänsä kanssa. Oli siis pakko huomioida muuttunut elämäntilanne koska naiset yleensä suhtautuvat pornoon hieman nuivasti. Jostain kumman syystä. Uusi elämäntilanne näkyi tuoreessa töölöläiskodissa myös tallentavan digiboksin sisällössä. Lähes 80 tuntia YLE Teemaa ja ajankohtaisohjelmia!!! Haloo! Asuuko uudessa kodissa kaksi tyttöä, hä?!? No, pojan kunniaksi on sanottava se, että keksi ensimmäisenä vaihtaa sellaisten tallenteiden kuin "Sinful Creation","Sex&Sun in Cannes","Big Boops 13" nimeksi digiboksissa "Ajankohtainen Kakkonen" (freudilainen lipsahdus? toim.huom.!), "Urheiluruutu" ja "Hockey Night".

Koska halusimme kerrankin olla aikuisia ja vakavasti otettavia ystäviä, myös kauniimmalle osapuolelle, niin päätimme ostaa jotain tarpeellista, hyödyllistä ja keittiön sisustukseen sopivaa. Niinpä upouusi 17:llä ohjelmalla varustettu OHB-Nordica leipäkone sai uuden kodin Töölöstä. Nuoripari varmasti arvostaa lahjaamme ja koska digiboksissa ei todellakaan ole mitään katsottavaa, niin meneehän se perjantai-ilta mukavasti leipoessakin.

Hauskojen bileiden päätteeksi sain mustan pekan käteeni. Humalaisena varsin rennoksi muuttuvan etruski ystäväni kanssa etsimme taksia Helsingin talvessa, joka sattui sitten saapumaan kaupunkiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Eteläeurooppalaiseen luonteeseen ei tunnu sopivan talsiminen Suomen talvessa ja pariin otteeseen sain taivutella italialaiseen istumalakkoon ryhtynyttä ystävääni laittamaan popoa toisen eteen. Mechelininkadun Essolla olisi ollut tarjolla pimeää taksia, mutta luotimme tekstiviestin voimaan ja saimme virallisen kyydin kotiin hieman ennen aamuviittä.

Lopuksi anteeksipyyntö etruskiystävälleni: Sori. Lupaan, että seuraavalla kerralla kuin löydän kännykkäsi kolmatta kertaa lojumasta baarinpöydältä, niin en lähetä "Panemaan?" viestiä joukolle miespuolisia kavereitasi, jotka suhtautuvat asiaan tilanteen vaatimalla huumorilla, enkä kenellekään sinkkunaiselle, joilla ehkä saattoi mennä herne vähän nenään...Yritin vain auttaa....Mutta armeijan käyneenä miehenähän sinä tiedät, että jokainen sotilas kantaa itse vastuun omasta henkilökohtaisesta aseestaan.

perjantaina, helmikuuta 29, 2008

Havaintoja tältä viikolta

Käänsin sattumalta alkuviikosta television SUB TV:lle. Sieltä tuli Pelastaja. Yrittivät pelastaa kissaa puun latvasta. Hetkinen....Lauttasaaren vesitorni...tutun näköinen apteekki. Mun talo! Ja ei todellakaan vaikea arvata kenen urpon kissa!!!

Keskiviikkona olin Espoo Ringside Golfin värikkäässä yhtiökokouksessa. Odottaessani jonossa rekisteröitymistä eräs rouva totesi:"Tiedätkö miksi naiset kutsuvat sinua kun näkevät sinut golfkentällä?". Arvon rouva, tiedän kyllä. Siksi hankin uudet silmälasitkin, jotta en ihan joka viikko kuulisi yhdennäköisyydestäni erääseenkin europarlamentaarikkoon. (Ei, kyseinen europarlamentaarikko ei ole Paavo Väyrysen tilalle noussut Samuli Pohjamo toim.huom.!)

"Are You Interested?" Facebookin sovellus jolla voi hakea "uusia ystäviä". Joo, olen supersuosittu Venäjällä, mutta that is not the point! Arvoisat naimisissa olevat tai muuten vaan styylaavat ystäväni joita vaivaa arjen harmaus tai nalkuttava akka. Jos on pakko klikata jonkun pimun kohdalla "Yes, I am interested!" niin kannattaa huomioida seuraava: Kaikki ne, jotka olet ystäviksesi valinnut Facebookissa saavat tietää asian jos et ole tajunnut muuttaa asetuksia. Ja aika harva näyttää huomanneen...

torstaina, helmikuuta 21, 2008

ÄsDeePee - ei hyvin mee!

Ei voi kun vierestä seurata ja ihmetellä demarien puheenjohtajatouhua. Eikö sieltä oikeasti löydy ketään muita kuin presidentin ex-heila ja pari sosiaalitanttaa? Luulin, että Eeron - joka on muuten tosi edustava, hauska ja karismaattinen tyyppi jos vaihtoehtona on viikon pussissa ollut ranskanleipä - tilalle haluttaisiin tuoretta verta ja muutosta, mutta what a heck! Vanhat sotaratsut vaan esiin! Kohta varmaan raahataan Pertti Paasio taas median kiusattavaksi.

Vaikka YLEn taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan puolueen kannattajat haluavat johtajakseen alle 50-vuotiaan henkilön, joka hurmaa olemuksellaan tai puhuu joukot pyörryksiin, niin kannatuskyselyn mukaan suosituimmat ehdokkaat ovat juuri reilusti alle 50-vuotias Tuomioja sekä hurmaavan olemuksen ja puhujan lahjat omaava Filatov! Demarit, oikeesti: eikö muuta löydy? Siinä sitä on innovatiivista porukkaa joka johtaa Suomen laivaa globalisaation aallokossa. Jos oikeasti luulette, että Filatov tai Tuomioja herättävät kaupunkilaisissa halun äänestää demareita, niin aika pahasti mettään menee. Ja sinne ei kannata lähteä koska siellä jyrää ihan yhtä tylsä ja patakonservatiivinen kaksinaismoralistinen Suomen keskusta johtajansa Jarmo Korhosen johdolla. Mutta hei: jokainen on oman onnensa seppä. Maailma on muuttunut ja jos ei peliä osaa pelata niin turha itkeä jos ei siinä pärjää.

maanantaina, helmikuuta 18, 2008

Kissatappelu

Palasin eilen illalla Madeiralta. Raahautuessani ylipainoni (siis matkalaukkujen ylipainon - omanihan on vain lievä...toim.huom.) kanssa rappuun huomasin ilmoitustaululla käynnissä olevan elävän keskustelun, joka pirista väsyneen matkamiehen mieltä.

Kuten moni aktiivisesti tätä blogia lukeva muistaa, niin viime kesänä valitin tälläkin palstalla urpon naapurini kyvyttömyydestä tehdä mitään toimenpiteitä asunnostaan rappuun tulvivalle kissan virtsan hajulle. Valitin asiasta pari kertaa isännöitsijälle. Luulin ongelman ratkenneen kun tuoksu rapussa raikastui noin puoleksi vuodeksi. Nyt ongelma on kuitenkin palannut. En ole taistossani yksin vaan joku muukin rapussani on kyllästynyt tämän urpon hygieniatasoon ja laittanut viestin rapun seinälle jossa pyysi kissamiestä ryhtymään toimenpiteisiin ongelman poistamiseksi. Kissamies vastasi hänelle seuraavanlaisella käsinkirjoitetulla vastineella:

----------------------------------------------------------
VASTINE
julkiseen rapussa kirjoitteluun

Kiitän huomautuksestanne kissan kusen hajusta.
Asian vuoksi on ryhdytty toimenpiteisiin, mutta
toivoisin teiltä naapureiltani kärsivällisyyttä,
koska en saa kissoja heti leikatuksi. Ne pitää
leikata jotta haju poistuu.

Jos asiassa on jotain epäselvää niin saa tulla
soittamaan kelloa tai puhelinta 040 - XXX XXXX.

Parhain terveisin,
XXXX XXXXXXXX

PS. Kuka muuten pyysi maalaaman tämän
rapun niin karmeaksi.
Viimeisin asia jota juttelin maalarin
kanssa oli että "menkää Töölööseen katsomaan
miten raput tulee maalata!" Sitten hän kuoli!
-----------------------------------------------------------


Tuota, tuota....mitenköhän tähän PS. -osaan pitäisi suhtautua? Maalari tosiaan kuoli, mutta mikä yhteys sillä on a) rapun väriin, b) hänen kommenttiinsa tai c) siihen hemmetin kissan kusen hajuun? Olen hieman provosoituneella tuulella, mutta en vielä ole varma osallistunko seinäkirjoitteeluun. Mieli tekisi ja muutama hauska sloganikin on jo keksittynä.

Sinänsä huvittavaa, mutta toisaalta kissamiestä on huomautettu asiasta jo niin monta kertaa, että en oikein tiedä miksi sadan metrin päässä olevalle eläinlääkäriasemalle voi mennä heti leikkauttamaan kissojaan. Samalla voisi käydä vaikka tien toisella puolella olevalla terveysasemalla vähän keskustelemassa mahdollisista itseensä liittyvistä pään alueen hoitotoimenpiteistä.

perjantaina, helmikuuta 08, 2008

Sanomisen järjestys merkitsee

Vierailin eilen toimistolla kesken päivän naapurideskissä. Raskat työviikko vaati vaihtelua ja halusin mennä jauhamaan paskaa työpisteestäni etäälle. Pojat (ja yksi nainen) keskustelivat Mikan ja Erjan erosta. Kun olin säätänyt ja jauhanut turhanpäiväisiä pari minuuttia kysyi eräs kollegani "No, mikäs on sun osuus Mikan ja Erjan erossa?" Läppää siis. No! Tässä vaiheessa homma lähti väärille raiteille. Hetkeä myöhemmin minulle selvisi mitä eroa on disclaimerilla ja selittelyllä.

Mika ja vielä vähemmän Erja eivät ole koskaan kuuluneet suosikki suomalaisiini. Eikä vähiten sen jälkeen kun Danny Hartwall -Arenalla nauhoitetussa juhlakonsertissaan pyysi yleisöä huomioimaan aitiossa juhlivan Häkkisen -perheen ja kiitti Mikan Aila -äitiä, jolle on ehkä saattanut joskus vähän maistua puhumattakaan Mikan isästä, siitä että on synnyttänyt meille suomalaisille niin upean lahjan. Samaan aikaan kamera näytti sellaista perus lähiökapakan kanta-asiakas porukkaa ylhäällä aitiossa Erjalla nyrkki pystyssä ja Mikalla tuo perinteinen "Hä...I tink tis is pritti nais laif" -ilme päällä..hyi saatana! Eikä fantastisten Häkkisten arvostusta meikäläisen silmissä todellakaan nosta se, että ovat vuokranneet aition nähdäkseen Dannyn livenä. Suomen kermaa!?

Mutta palataan eiliseen. Yritin olla nokkela ja halusin järkyttää kollegoitani. Vastasin yhdellä lauseella: "Kuules, jos tosta pariskunnasta pitäisi jompi kumpi ottaa niin se ei ainakaan olisi se Erja!" Ups...Deskin naispuolinen työntekijä kalpeni ja näytti vaivautuneelta, parilta taustaani tuntemattomalta meni pala väärään kurkkuun ja pikkukaupungista kotoisin oleva kysyjä rupesi hermostuneesti etsimään ISM -indeksin lukemaa Bloomberg -päätteeltään kiusallisen hiljaisuuden laskeutuessa huoneeseen. Yritin siinä sitten julistaa täysheterouttani mutta selittelyksihän se meni...Tämä olisi kannattanut julistaa ennen kuin menee laukomaan teräviä kommentteja joiden ainoa tarkoitus oli siis vain ja ainoastaan ilmaista puhdasta halveksuntaa maailman tylsimmän urheilulajin tavattoman tylsän ja yksinkertaisen maailmanmestarin pelottavan oloista ex-vaimoa kohtaan. Eli seuraavalla kerralla disclaimer alkuun niin ei mene selittelyksi. Nyt on sitten leima ottassa, mutta ei sen ole väliä: ei siinä keneenkään niistä kundeista yritetty vaikutusta tehdä. Tai siis en ainakaan tällaista...

keskiviikkona, helmikuuta 06, 2008

Kakka on kakkaa vaikka se olisi tv-ohjelma

Pakkohan allekirjoittaneen oli seurata Suomen unelmien poikamiehen ensimmäinen jakso. Ohjelma oli kuvattu Vanajalinnassa, joka on kuulemma romanttinen ympäristö. Pakko kai olla koska siellä on vietetty niinkin romanttisia hetkiä kuin Nora menee naimisiin, Sinkkuäidille sulhanen, Kimi ja Jennin häät sekä Prepen aina epäonninen Linnagolfin 9-reikä, jossa ainoa miehen ja naisen välistä läheistä hetkeä muistuttava asia on ollut v-sanan hokeminen muutamaan otteeseen kun pallo ei ole mennyt reikään lyhyintä mahdollisinta reittiä.

Mutta parasta Suomen unelmien poikamiehessä olivat:

- Mulla on kolme vuotias poika.
- Ai mut hei, llllloistavaa.!

- Olen kolubialaista syntyperää.
- Hei, mua on aina kiehtonut kaikki eksoottinen.

Juonto:"Suomen unelmien poikamies opiskelee sosionomiksi ammattikorkeakoulussa." Missä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta kun samaan aikaan se urpo kulkee kuvassa Helsingin yliopiston käytäviä läppäri kainalossa hemmetin snyginä.... "Tuu ny pois sieltä! Se on sivistyksen kehto! Seksimessuille pääsee ehkä dildoja esittelemään esiintymällä tosi-tv:ssä, mutta ei yliopistoon!" (Toim.huom!)

Loppukevennykseksi erään unelmien ukkomiehen kanssa käyty keskustelu tältä päivältä tosielämästä:
- Kato. Eiks oo aika hyvän näkönen kissa kuvassa?
- Juu-u. Kaikki jolla on pitkät hiukset on hyvii.
- Eiks sun vaimolla oo lyhyet hiukset?
- O!

perjantaina, helmikuuta 01, 2008

XZ - sopii myös meille miehille!

Joo, joo. Uskotaan. Nyt tiedetään miksi viime kesänä pahemmin ollut treffiseuraa. Sain jonkin verran palautetta uudesta hiuskuontalostani kesällä. Lähinnä veljeltäni (jonka mielipiteet eivät ole siis koskaan mitenkään minua kiinnostaneet) sekä mm. Minkki P:ltä. En tiedä tarkkaa syytä siihen miksi annoin tukan kasvaa, mutta kai se oli muutoshalua pikkasen vaikean ihmissuhdejakson jälkeen.

Tänään näin lounaalla ex-tyttöystäväni (se vaikea ihmissuhdejakso). "Olet sitten palannut vanhaan hiustyyliin. Hyvä! Sopii paremmin." Ei se tota sanonut kesällä, vaan sanoi "Toihan on ihan kiva...". Kosto? Tunnusti kuitenkin puhuneensa pahaa hiuskuontalostani selän takana ystävättärensä kanssa. "Onhan se vähän hintahtava." olivat tytöt jutelleet.Kiva! Olen koko kesän ollut siis Teuvo Lomanin habituksella varustettu makkarasta ja kaljasta tykkäävä vannoutunut Tapparan mies. No joo joo ja kerran vielä joo! Uskotaan! Enkä kiellä sitä enää itsekään. Aika epäonnistunut kokeiluhan toi oli, mutta so what! Kaikkea pitää kokeilla, paitsi kansantanssia ja vanhaa miestä!

Ja pari päivää sitten kehuttiin, että on se niin hyvä kun osaat nauraa itsellesi. Niin, ei oo vaikeaa. Kaikilla muillakin tuntuu olevan helvetin hauskaa!

keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008

Teeveestä tuttuja

Ensin sieltä löytyy shampoo -mainoksesta rouva 35-v. Ja mä olin oikeesti joskus vakavissaan sen kanssa! Ja sitten professori Panu Poutvaara, joka kommentoi Prismassa (tv-ohjelma, ei automarket toim.huom.!) miten ulkonäkö vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen! Siis PANU F-A-K-I-N POUTVAARA! Kaveri joka kysyi Ahtisaarelta 94-presidentin vaalien alla miten tämä meinaa ratkaista eläkepommin. Samaan aikaan me muut mietimme miten lahjoisimme yliopiston liikutavastaavan, jotta emme tippuisi urheilumenestyksen perusteella sählyssä harrastelijasarjaan. Hitto: ei otettu sitä koskaan vakavasti, mutta siinä se on. Ite professori. Ja illan G-pisteessä onkin sitten Tahkon kiertäjiä...olen siis melkein sukua julkkiksille! Ei mutta mähän oon: Peetulle!

Kaksi erilaista viikonloppua

Viikonloppu Tahkolla takana. Myös Naantalin reissu seminaari alkuviikosta, mutta palataan siihen kohta. Jokainen voi itse arvioida kummissa merkeissä Savon -reissu meni:

Vaihtoehto 1: Saapuminen Tahkolle ja majoittautuminen mökkeihin. Valmistautuminen seuraavan aamun 30 km:n hiihtolenkkiin. Reitin kertaus ja suksien huolto. Lauantai-aamuna hiilihydraattipitoinen aamiainen ja reilu nestetankkaus. Venyttely mökkipihalla ja yhteislähtö. Ensimmäinen tauko 10 km:n hiihdon jälkeen. Kuumaa mustaherukkamehua, varustehuoltoa ja reipasta partiolaismeininkiä. Laturetken päätös 1,5 tunnin kuluttua mökkipihalla. Venyttely, lounas ja lepoa. Suomen Ladun edustaja saapuu illalla kertomaan tarinoita suomalaisen murtomaahiihdon historiasta. Sanoja Lahti, Myllylä ja Varis ei mainita koko kolmen tunnin esityksen aikana. Nukkumaan kello 22.00. Sunnuntai-aamuna herätys kello 07.30, varustehuolto ja 25 km:n leikkimielinen luistelukisa. Voittajalla räkä poskella ja parta huurussa maalissa. Myös miesten sarjassa. Paluu kotiin kello 14.30 lähtevällä bussilla. Paluumatkalla Peltosen suksitehtaan varuste-esittely ja viimeiset kuulumiset pitoteippirintamalta.

Vaihtoehto 2: Bussimatka Tahkolle. Tankkaus Kuorttin ABC:llä. Saapuminen Tahkolle, kamat äkkiä möksään ja bussilla Piazzaan. Nopeimmat ja selvimmät vaihtavat paitaa ja dödöä. Piazzan kliseinen cover-bändi ei menoa haittaa vaan paidat kastuvat pian tanssilattialla kun joka toisella urpolla on tuoppi kädessä joratessa. Yöpala snagarilla. Jonossa myös ATV:n ämpäripää, joka ei tunnusta mitään. Suomalainen snagarijonono ryhmähenki kukoistaa, kukaan ei saa puukosta ja porukalla lauletaan "Hoooosiannaaa Daavitin poika. Kii-i-tettyy olkoo-on hän. Och samma på svenska...Hååååsianna-a Daavidsson....". Uhataan jäädä ilman makkaraperunoita. Henkilökunta tycker inte. Jatkot jollain möksällä. Aamulla yksi väsynyt urheilija löytyy väärästä mökistä, jossa esittelee omia "varusteitaan". Suuri osa porukasta mäkeen, polvivammaiset 10km:n murtsikkalenkille, joka sisältää mm. puolen tunnin kahvitauon latumajalla. After ski'n jälkeen parkkipaikalta löytyy väsynyt lumilautailijatyttö. Kiitokseksi pelastuksesta lupaa olla antamatta poikaystävälleen pariin kuukauteen. Tällaiseen sopimukseen päästään. Jäynät on kivoja! Illalla dinneri Ukkotahkolla ja Piazzaan. Punaisia neniä, daivaamista, Stubb -huutoja, tuttuja urologeja ja urpot tanssilattialla tuopit kädessä. Todella hyydähtäneet jatkot. Sunnuntaina paluu matkalla pääjoukko oli kalpeana hiljaa, mutta etupenkistä löytyi vastarannan kissojakin.

Oli miten oli, nyt keskiviikkona tuntuu siltä kuin takana olisi Pirkanhiihto ja Finlandia -hiihto vanhoilla Järvisen hikilankuilla liisterit pohjassa selkeessä pluskelissä...

torstaina, tammikuuta 24, 2008

Tahko kutsuu

Huomenna lähtö vuoden ensimmäiselle hiihtoreissulle. Alamäkilasku jää vähemmälle, mutta murtsikat otetaan mukaan. Ainakin näön vuoksi. Toisaalta vaihtoehtona on päikkärit Kossun ja Vissyn kanssa, joten ehkä uskaltaudun ulkoilmaan. Sitten voi hyvällä omallatunnolla viettää after skitä.

Edessä puolirattoisa bussimatka. Hieman huolestuttaa linikan audiovisuaalisten laitteiden tila. No, kunhan siellä ei pyöri Sex Life of Rich and Beatiful...pornoklassikko joka Onni Vilkkaan busseissa häiritsi 17 vuotta sitten upseerikokelaan viikonloppuvapaan alkua joka ikisenä vapaana lauantaina. Se vain kovasti kummastutitti, että miten kokelas Raitasella oli muka Pohjois-Espoon laajin pornoelokuvakokoelma, kun ei ollut muita leffoja työntää bussin kasettipesään. Joka ikinen viikonloppua sama leffa...ai niin. Pari kertaa oli Kala nimeltä Wanda, mutta tuli sitäkin kolmannella kerralla katsoessa ikävä rikkaiden seksielämää.

Mutta sitten nykyhetkeen. Paino tipahtanut heti joulun jälkeen mitatusta huipusta (93,5 kg) noin 89 kiloon. Vatsalle ei ole tapahtunut vielä mitään, mutta sieltä se kuulemma lähtee viimeseksi. Ei muuta kuin laitti siiderit peliin viikonloppuna.

Ja millä teemalla Tahkolle? No sillä samalla kuin se yksi tamperelaiskannattaja viime viikonloppuna Helsingin jäähallissa:
"Masa, et sää tolla tavalla hirveesti respektiä saa...".
"Ei tänne respektiä olla tultu hakemaan. Voittoa tänne on tultu hakemaan!"

sunnuntaina, tammikuuta 20, 2008

Vielä pari sanaa panemisesta

Piti laittaa tuollainen raflaava otsikko. On imittäin pakko palata lauantain jälkeen vielä aiheeseen. Ei siksi että olisi jotain uutta ja mullistavaa kerrottavaa. Ei, vaan siksi että lauantai-illan aikana heräsi kysymys siitä ovatko taksimiehet panomiehiä. Miksikö? No, palataanpa Nordensköldinkadulle viime lauantaina noin 20.30. Olimme juuri poistuneet jäähallista Hifk-Tappara ottelusta. Hieno peli vaikka kirvesrinnat hävisivätkin jatkoajalla. Suuntasimme kohti keskustaa ja taksin saimme Urheilukadun ja Nordensköldinkadun risteyksestä.

Kyyti alkoi mutkattomissa merkeissä. Pyysimme kuskia heittämään meidät Mikonkadun Hemingwaysiin. Tämä toimi kuskille merkkinä siitä, että on aika kerrata omaa seksuaalihistoriaa ja panokokemuksia. Hemingways'tä eli Hemarista on kuulemma parin viime vuoden aikan lähtenyt mukaan kolme kertaa kymmenestä nainen, aina croupier. Kysyimme millainen käsi on kotona yleensä jaettu. "Siellä ei oo ollut kuin yksi vaihtoehto...". Koska kuski vaikutti asiansa osaavalta kaverilta, joka ei tunnista sarkasmia/pientä vittuilua, päätimme heittää bensaa liekkeihin ja kysyimme mistä saa Helsingissä parhaiten naista. Vastaus yllätti: "Niin kummalta kuin se kuulostaa, niin ite oon saanut aika hyvin Herkuleksesta." Sehän on gay-mesta, miten ihmeessä? "No siellä on näitä bi-naisia jotka ovat epävarmoja seksuaalisuudestaan. Ne lähtee yleensä helpolla mukaan. Rekkakuski-lesbojen kanssa ei kannata ruveta heilastelemaan. Siinä käy huonosti jos herää niiden välistä. Se voi olla vaarallista....". No mistä muualta Helsingissä saa naisia? "No sittenhän on aina Kalle. Tosin siellä täytyy olla lääkäri saadakseen naista. Merkonomit ja sairaanhoitajat juoksevat lääkärien perässä." Mites Hamlet? "No Hamusta tietenkin...mutta sehän on palomiesten ja poliisien mesta."

Että semmoinen avautuminen sitten vuodesta -72 taksia ajaneelta kuljettajalta (kyllä: pattya -viikset toim.huom.) lauantai-illan ratoksi. Koska meitä hieman epäilytti tämä taksikuskien valtava kysyntä Helsinkiläisbaareissa tarjoutui meille mahdollisuus tiedustella asiaa vapaalla olevalta taksikuskilta Kallessa. Jarppa: onko taksimiehet panomiehiä? Lyhyenläntä ystäväni, joka on joskus ajanut taksia, katsoi sänkensä takaa silmät pyöreinä ja sanoi biitti huulessaan: "Camoon....No ei todellakaan ole!" Ja kuin varmuuden vakuudeksi paikalla oli hänen taksia-ajava ystävänsä. Hän vahvisti Jarpan kertoman. Mutta sana sanaa vastaan eli tiedä häntä ketä uskoa. Taidan kääntyä kuitenkin Jarpan lausunnon kannalle. Kaveri on yleensä sen verrran kovan luokan moottoriturpa että panomiehen maine olisi sopinut habitukseen, ja itsetunnolle. Mutta toisaalta Jarpalla ei ole pattaya-viiksiä eikä lyhythihaista vaaleansinistä kauluspaitaa eli ehkä siksi flaksi ei ole pokien kanssa ollut samaa luokkaa.